Hei lukijat! Tämä postaus käsittelee poikkeuksellisesti synkempää aihetta, sillä kuulimme eilen sunnuntaina, että työkaverimme banaanipuolelta, joka on myös töissä Working Holiday - viisumilla, oli ollut kalastamassa erittäin huonoissa sääolosuhteissa Quobba Station High Rock:lla kaveriensa kanssa ja korkealle kielekkeelle noussut aalto oli vienyt hänet mukanaan. Varoituksena huomautus tähän väliin, että kirjoituksemme ei sovellu herkimmille, eikä tästä postauksesta löydy toteutuskelpoisia reissuvinkkejä.
Meidän farmityöjakso on alkanut vaihtelevin fiiliksin ja takana on kaksi viikkoa, jonka aikana olemme saanet hyvin juonen päästä kiinni. Asumme farmityöjakson ajan omakotitalossa lähiesimiehemme sekä hänen tyttöystävänsä kanssa, joiden kanssa muodostamme tiimin töissä. Meitä on yhteensä 4 henkilöä, jotka vastaa työnantajamme maissiviljelmien poiminnasta ja pakkauksesta. Firman omistajalla on maissin lisäksi myös banaaniviljelmillä, joissa työskentelee enemmän väkeä, kun maissin parissa.
Esimiehemme sai sunnuntaina päivällä ilmoituksen, että taiwanilainen työkaverimme 28-vuotias Jason, oli kalastaessa ollessaan mennyt surkeissa sääolosuhteissa liian lähelle jyrkännettä ja suuri aalto oli huuhtonut hänet mukanaan alas. Tapahtumapaikan olosuhteet ovat sen verran extremet hyvälläkin säällä, että oikeastaan mitään ei ole tehtävissä toisen pelastamiseksi. Jyrkänteiden korkeus vaihtelee useista metreistä useisiin kymmeniin metreihin ja on täysin aalloista, nousu- ja laskuvedestä sekä sääolosuhteista kiinni, että kuinka syvää pudotuksen kohdalla sillä hetkellä on.
Waves were a lot bigger and stronger than this on Sunday when the accident happened.
"King waves kill" was indeed true this time.
This is the cliff that Jason was swept to the ocean.
Tapahtumapaikka on lähellä travellereiden suosimaa Blowholes - nähtävyyttä ja koska siellä päin ei ole puhelimissa kuuluvuutta, lähti yksi kaveriporukasta puolenkilometrin päässä sijaitsevalle lähimmälle maatilalle, jonka omistaja sai hälytettyä pelastus- ja etsintäapua. Tilan omistajalla on myös oma helikopteri, jota käytettiin etsinnöissä parin tunnin ajan, kunnes bensavalo syttyi ja helikopteria täytyi lähteä tankkaamaan.
Jasonia etsittiin pelastus- ja etsintäpartoiden toimesta sunnuntaina pimeän tuloon asti. Viimeisen kerran ystävät näkivät hänet noin 10 sekuntia hänen tippumisestaan kellumassa vedessä kasvot alaspäin. Ystävät yrittivät heittää köyttä hänelle, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä, sillä Jason ei reagoinut enää mitenkään ja näköyhteys häneen katosi niin nopeasti surkean sään ja meriolosuhteiden takia.
Coast guard was looking for him as well.
Chances to find him even on a low tide were zero.
Esimiehemme kertoi sunnuntai-iltana, että maanantain työpäivämme saattaa peruuntua kyseisen tragedian vuoksi, mutta meidän olisi kuitenkin mentävä aamulla 7.30 töihin siltä varalta, että lähtisimme poimimaan päivän maissit. Kamala tapaus kertakaikkiaan, mutta mielestämme aamulla hiljainen hetki ennen töiden alkua olisi riittänyt varsin hyvin koko työpäivän peruuntumisen sijaan.
Lähdimme aamulla töihin ja farmin omistaja ehdotti meille 4 binin päivää, joka on minimimäärä, jota edes lähdetään pellolta hakemaan. Olimme kaikki muut sitä mieltä, että ehdottomasti mahdollisimman nopeasti töiden pariin, sillä siinä maisseja koppaan nakellessa saa ajatuksia muualle ja työ toimii hyvänä terapiamuotona sitä tarvitseville. Ainut, joka tiimistämme oli eri mieltä oli esimiehemme, joka halusi lähteä tapahtumapaikalle etsimään Jasonia muiden banaanitiimiläisten kanssa, jotka olivat sopineet maanantain vapaapäivästä jo sunnuntai-iltana.
Maissipeltojen sijaan suuntasimme noin 70km pohjoiseen alueelle, jossa esimiehemme arvioi Jasonin mahdollisesti olevan, sillä virrat ovat saattaneet kuljetaa hänet kauas pois tapahtumapaikalta. Kyseinen alue on noin 20km leveä kalliojyrkänneranta, joka on erittäin vaaralllinen huonolla kelillä. Esimiehemme on kalastanut isänsä kanssa pikkupojasta lähtien Luoteis-Australian rannikolla ja tietää miten huonot olosuhteet Blowholes:lla voi olla huonon sään sattuessa. Hän myös kertoi, että on varoittanut kyseisiä poikia, ettei niissä olosuhteissa jyrkänteille ole mitään asiaa.
Kun pääsimme paikan päälle ymmärsimme täysin, miksi esimiehemme ei antanut minkäänlaista toivoa saadessaan puhelun sunnuntaina, että Jason selviäisi hengissä kyseisestä onnettomuudesta. Monimetriset aallot olivat suurimmat, mitä olimme koskaan nähneet ja ne iskeytyivät järkyttävällä voimalla teräviä kallionreunuksia vasten. Jyrkänteiden alapuolella menee syviä, pitkälle maan alle ulottuvia luolaverkostoja, jotka ovat täynnä vettä, eikä sinne joutuessaan ole toivoakaan päästä pois jatkuvien hirmuaaltojen syöstessä massaansa syviin ja pitkiin onkaloihin. Jason ei myöskään ollut uintitaitoinen, joten pienikin todennäköisyys selviämiseen oli menetetty jo edellisenä päivänä.
Kävelimme kahdestaan rannikkoa pitkin ja yritimme tähyillä veteen, jos sattuisimme vilauksen Jasonista näkemään hullun aallokon seassa, mutta tajusimme nopeasti, että todennäköisyys sille, että näin kävisi olisi yhtä suuri, kun löytää nuppineula heinäpellosta. Jos hänen ystävänsä olivat hukanneet näköyhteyden häneen 10 sekuntia putouksen jälkeen, on lähes mahdotonta löytää häntä seuraavana päivänä, jolloin merivirrat ovat voineet kuljettaa hänet ties kuinka kauas. Alueella liikkuu myös paljon aggressiivisia haita, joten emme tiedä voisiko häntä käytännössä enää edes löytyä.
Pari tuntia tähystettyämme näimme kaksi SES - miestä (State Emergency Services) kiikaroimassa rantaviivaa ja kävimme kysymässä heiltä, jospa he tietäisivät minkä väriset vaatteet Jasonilla oli päällään pudotessaan, sillä olimme molemmat nähneet meressä jotain punaista kelluvan noin 50 metriä kielekkeistä. Vanhempi miehistä tiesi kertoa, että vaatteet olivat mustat ja hän totesi myös, ettei Jasonia enää löydettäisi elävänä, tuskin edes kuolleena. Hän luetteli lukuisia jo aiemmin listaamiamme syitä ja kertoi, että mikäli hän ei ole huuhtoutunut luolaverkostoihin jyrkänteiden alle, on suuri todennäköisyys, että jättimeriahvenet ovat napanneet hänet. Mies myös sanoi, että tapaus on laatuaan 6. sillä alueella, eikä ruumita ole koskaan löydetty.
Would have been nice for his family if the body was found but the waves and all the circumstances made it impossible. May Jason rest in peace.
Päätimme kirjoittaa tämän postauksen varoituksen sanana jokaiselle, joka lähtee Länsi-Australian rannikolle reissaamaan. Näkymät Blowholes:lla ovat vaikuttavat ja näkemisen arvoiset, mutta sinne ei missään tapauksessa kannata lähteä myrskyisän sään sattuessa. Paikalliset osaavat varautua huonoon keliin ja ymmärtävät pysyä kaukana jyrkänteiltä, mutta matkailijoita varten ei ole pystytetty ainoatakaan kunnollista varoituskylttiä alueen vaarallisuudesta.
Tapahtumasta ei vielä blogimme julkaisuhetkellä löytynyt uutislinkkiä, eikä sellaista ole odotettavissa hetkeen, sillä teimme vähän taustatutkimusta edellisten onnettomuustapauksista, joista edellinen oli tapahtunut kesällä 2013 ja siitä oltiin uutisoitu 2015 vuoden lopussa. Täällä Australiassa on erittäin tyypillistä, että asia kun asia jää roikkumaan.
Toivottavasti pääsemme seuraavassa postauksessamme palaamaan iloisempien aiheiden pariin, sillä niitä on kertynyt tässä viime aikoina melkoinen määrä.
Thanks for reading and see you soon!
Emmi & Henkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti