keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

150 Days Behind And at Least as Many Reasons to Keep Going

Mikä saa ihmisen matkustamaan pitkäksi aikaa? Mitkä asiat johtivat matkamme syntyyn? Tässä postauksessa haluamme päästää lukijat vähän syvällisempien asioiden äärelle ja valottaa ajatuksiamme ja syitä siihen miksi me päätimme lähteä pitkälle reissulle ja mikä sai meidät hankkimaan working holiday - viisumit Australiaan.


Emmi on lapsesta asti haaveillut asuvansa joskus Amerikassa, vaikkei ollut siellä ennen 08-09 au pari - vuottaan koskaan päässyt käymään. On haastavaa koittaa palata lapsen ajatusmaailmaan ja miettiä, mitkä olivat ne päällimmäiset tekijät, jotka saivat pienen tytön haluamaan niin mielenkiintoiseen ja paremmalta vaikuttavampaan maahan. Joitain positiivisten mielikuvien aiheuttamia syntipukkeja ovat elokuvat, joista huokuu aito amerikkalainen elämänilo ja rento asenne, mutta myös tunne siitä, ettei kuulu siihen kulttuuriin, jossa on kasvanut, on ollut vahva siitä asti kun on oppinut haaveilemaan.



Two of our favorite cities in one picture: New York New York in Las Vegas.

Suomalainen kateus ja katkeruus ovat  mielestämme luotaantyöntäviä kulttuurivitsauksia ja niihin on saanut törmätä jo ala-asteen ensimmäisillä luokilla: jos ei kadehdittu järjestäjävuorossa olevaa oppilasparia, joka sai olla välitunnit sisällä luokkahuoneessa, kun muut lapset "joutuivat" menemään ulos, supistiin luokkakaverin uusista trendifarkuista negatiiviseen sävyyn, kun haukkujilla itsellään ei vielä ollut samanlaisia. Meno ei juuri kehittynyt parempaan suuntaan siirryttäessä yläasteelle ja kadehtiminen ja kateus kasvoivat siinä missä oma ikäluokkakin. Vaikuttaa siltä, että samat perisuomalaiset myrkkyarvot jahtaavat Suomen kansaa monttuun saakka. Paras tapa koittaa välttää niille altistumista on matkustus ja niiden asioiden vaaliminen, jotka tekee itsensä onnelliseksi keskittyen vain omaan onneensa. Ihmisten omien unelmien saavuttaminen tuntuu jäävän puolitiehen, koska ollaan liian kiireisiä kadehtimaan ja arvostelemaan tuttavan tai naapurin tekemisiä.



We miss views in Arizona.




Grand Canyon, AZ

Jokaiselta lomareissulta palatessa on iskenyt  ahdistus kun on havahtunut siihen, että taas menee hetki kun pääsee seuraavaan reissuun ja olemme monesti lomilla ollessamme ideoineet jo seuraavaa matkaa ja näin tsempanneet itseämme Suomi-arkeen palaamisessa. Päin naamaa paukkuvat ovet ja suupielet alaspäin kulkevat ihmiset eivät houkuttele pinnistelemään harmaassa ja kylmässä ympäristössä, jonka kansalaiset luokittelevat itsensä onnekkaiksi, jos kesäkelit kestävät yli kaksi viikkoa.
Koska Amerikkaan on suhteellisen hankala saada työlupaa, pohdimme 2016 tammikuussa Floridassa lomalla ollessamme, että mikä voisi olla juuri meille se paras vaihtoehto matkustaa ja tehdä samalla töitä.  Koska moni tuttumme on tai on ollut wh-viisumilla Australiassa ja kehunut kokemusta, päätimme alkaa ottamaan selvää aiheesta enemmän ja havahduimme siihen, että vuoden aikana ehtisimme oppimaan sukelluksen saloja, surffausta ja terävöittämään myös englanninkielen taitoamme samalla töitä tehden niin ettei matkakassa kuihtuisi olemattomiin. Tuohon aikaan meillä ei ollut tietoakaan suunnitteilla olevasta Australian nettipokerikiellosta, joten idea alkoi lyhyessä ajassa tuntumaan täydelliseltä ja haimme viisumeita puolivuotta idean syntyhetkestä. Viisumimme Australiaan hyväksyttiin viikon sisällä hakemisesta ja dead line working holiday:lle asettui vuosi myöntöpäivästä eteenpäin.



Frenchman's Cove, Jamaica

Menimme naimisiin kesällä 2014 ja jo sitä ennen kaavailimme lukuisia erilaisia variaatioita mahdollisista häämatkakohteista, joihin haluaisimme matkata, mutta runsaiden ja toinen toistaan mehukkaampien kohteiden vertailu ja pois sulkeminen tuotti sen verran vaikeuksia, että päätimme häiden kynnyksellä lykätä häämatkamme kunnes häät oli juhlittu ja omistusasunto hankittu. Koska häämatkan lykkääminen ei tuntunut enää hyvältä vaihtoehdolta, päätimme yhdistää sen working holiday - vuoteemme.



The best day of our lives so far. Trying to keep this level of happiness every day.

Reissuamme on takana nyt 150 päivää ja olemme huomanneet, miten ympäristö ja ilmapiiri vaikuttavat meidän omaan luonteeseemme ja yleiseen fiilikseen. On ollut suorastaan mahtava kokemus oppia itsestään, että miten huonosti viihdyimme Macaolla ja Hong Kongissa, jossa ihmiset ovat tympeitä, itsekkäitä ja välinpitämättömiä. Hienot pilvenpiirtäjät ja upeat ostoskeskukset jäivät yleisen surkean ilmapiirin varjoon ja juuri tuon kuukauden aikana koimme vahvinta kaipuuta Jenkkeihin, jossa ihmiset ovat rentoja, ystävällisiä ja ottavat toisiaan huomioon. Rakastamme small talk-kulttuuria ja meistä molemmista on kiva jutella tuntemattomille, ilman että leimataan hulluksi, jota usein myös Suomessa saa pelätä. Malesiassa, Japanissa ja Jenkeissä on ollut huippua kävellä ulkona ja löytää niinkin yksinkertaisesta aktiviteetista uusi mukavuusleveli, kun ihmiset tuntuvat olevan tyytyväisiä elämäänsä ja hymyilevät ja tervehtivät vastaantulevia, vaikka kaatosateessa. 
Me olemme molemmat erilaisia luonteita, vaikka rakastamme samoja asioita harrastuksista ruokiin ja kaikkeen siltä väliltä. Henkka on rauhallinen ja harkitseva, kun taas Emmi on vauhdikas ja määrätietoinen, mutta kummatkin meistä viihtyy täällä paljon paremmin kuin Suomessa ja tunnemme olevamme täällä paljon iloisempia, rennompia sekä tyytyväisempiä ihmisiä, vaikka jokainen päivä tai edes viikko ei ole yhtä paratiisia. Yhtälailla reissussa on hoidettava pyykinpesu ja pankkiasiat kuten myös normiarjessa Suomessa. Yksi konkreettinen esimerkki positiivisesta muutoksesta on ollut se, että tämä reissu on vieroittanut Emmin kokonaan rannekellosta, jota ilman ei voinut edes ruokakauppaan Suomessa lähteä. 



150 days of happy traveling behind.
Kateus, katkeruus, yleinen ilmapiiri, erilaisuuden sietämättömyys, verotus ja sääolosuhteet ovat asioita Suomessa, jotka saavat meidät miettimään paluulippujen ostamista useampaan kertaan ennen ostopäätöstä. Kaikista noista negatiivisista asioista huolimatta kaipaamme Suomessa ystäviämme, rakkaitamme, GoGo - liikuntakeskusta maailman parhaine ryhmäliikuntatunteineen, ruisleipää ja aina saatavilla olevaa kylmää hanavettä. 
Suunnitelmamme elävät sitä mukaa, kun matkustamme ja löydämme kohteita, joissa viihdymme. Saamme arvokasta perspektiiviä tulevaisuuteen ja maailmankuvaan paikoista, joissa taas emme viihdy ollenkaan, sillä mielestämme oman mukavuusalueen ulkopuolelta oppii oikealla asenteella enemmän kuin vain mieluisissa paikoissa reissaamalla. On mahdotonta sanoa, missä olemme puolen vuoden päästä, sillä mitä enemmän matkustamme, sitä enemmän kiinnostumme uusista paikoista. Suurin nyrjähdys suunnitelmiimme on ollut Australian tuleva nettipokerikielto, joka vaikuttaa rajoittavasti asettumispaikkamahdollisuuksiimme, sillä netissä voit hyvällä yhteydellä grindata vaikka uikkarit jalassa rannalla.
Countlessmilesandsmiles kiittää lukijoitaan, jotka ovat jaksaneet seurata reissukuulumisia ja ovat suoneet aikaansa ajatuksillemme kohteista, joissa olemme käyneet. Haluaisimme mielellämme palautetta blogistamme ja kiitämme Teitä, jotka olette sellaista jo antaneet.



Countlessmilesandsmiles <3 Above & Beyond

Thanks for reading and hope to see you again!
Emmi & Henkka 


2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia postauksia ja asiallisia mielipiteitä tässä teidän blogissa! Pistin seurantaan :) Hyvää reissua teille! :)
    https://projectforeversite.wordpress.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta ja ajastasi, jota olet käyttänyt meidän postauksien lukemiseen! Toivottavasti meidän kirjoitukset kiinnostaa myös jatkossa. :) - E&H

      Poista