sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Another day at paradise

Heipparallaa taas kaikille, jotka ahkerasti jaksaa meikäläisen turinoita täältä lukea ja tervetuloa ihmettelemään näitä juttuja, jos olet uusi lukija. Olen saanut hommat oikein kivalle mallille täällä Maggiella sekä työharjoittelupaikan, että asumuksen suhteen. Molemmat paikat minulle vinkkasi Suomesta tuttu ystäväni Mikaela ja meidän molempien oli Henkan kanssa tarkoitus tulla suorittamaan Dive Masterin tutkinto tähän samaan Dive Centeriin, mutta kuten jo aiemmissa postauksissa kertoilin Henkka lähti Suomeen pääsykokeisiin ja sen vuoksi tämä haaste siirtyi hänellä tulevaisuuteen. 





Geoffrey Bay, Magnetic Island, QL


Mulla on tarkoitus valmistua Dive Masteriksi parissa kuukaudessa, jonka suoritan työharjoittelulla Pleasure Diversilla Magnetic Islandilla 'Maggiella'. Mulla oli tänne tultaessa käytynä PADI:n Open Water Diver - kurssi, jonka suoritimme molemmat Henkan kanssa puoli vuotta sitten Balilla Padang Bailla + yksi siivoussukellus Gili Airilta. Sukellus on ollut mulle aina jotain todella upeaa, ainutlaatuista ja jopa jollain tavalla rauhoittavaa ja olen haaveillut upeista fundiveista, joissa pääsee näkemään lähietäisyydeltä koralliriuttojen ainutlaatuista ekosysteemiä. Mulla on tämän harjoittelun alkaessa haalittava yhteensä 54 sukelluskertaa meressä, jotta voin saada Dive Masterin paperin kouraan ja yritän parhaani mukaan kerätä niitä niin paljon, kuin harjoitteluaikanani kerkeän. 




Näkyvyys vedessä on ollut surkeahkoa, vaikka maisemat ovatkin 5/5. Geoffrey Bay, Maggie, QL




Maggien parasta antia upeiden riuttojen lisäksi on haastavat bush walkit. 
Geoffrey Bay, Maggie, QL


Sain suoritettua tämän viikon maanantaina ensimmäisen pakollisen osion 'swim', jossa täytyy uida vapaalla tyylillä 650m ja kellua 15min ilman välineitä. Tämän lisäksi täytyy pystyä yhdellä henkäisyllä uimaan räpylät jalassa ja maski naamassa 25m, joka oli mulle noista kolmesta haasteellisin, sillä sitä en ollut ikinä treenannut. Kyllä on äitiä kiittäminen, kun on mut lapsena laittanut uimakouluun, jossa on tullut suoritettua erilaisia uimakouluntitteleitä ja josta olen saanut perus uimaskillit haltuun. 

Oon viettänyt 12-14h päiviä Dive Shopilla omasta puhtaasta tahdosta, sillä rennon ilmapiirin lisäksi täällä on käytettävissä keittiö, vapaita painoja, leuanvetotanko, uima-allas, riippumattoja, sohvia, ilmainen ja toimiva Wi-Fi sekä usein myös seuraa, ettei tarvi yksin majoituksella nököttää. Jossain vaiheessa olis kiva löytää joku duuni tämän harkan kylkeen, ettei kuviot käy liian yksitoikkoisiksi. 



Sain repullisen lempparifruittejani - mangoja paikallisen miehen pihamaalta.


Oon päässyt tekemään täällä Dive Shopilla jos jonkin sortin hommia, vaikka business onkin käynyt säästöliekeillä ja näkyvyys vedessä on ollut surkeaakin huonompi kehnojen kelien takia. Oon oppinut miten siivotaan ulkouima-allas, miten huolletaan snorkkeleita, kuinka avustetaan ohjaajia sukelluksilla ja oon saanut häärätä myös toimistossa ja vastailla puhelimeen. Kaikista siisteintä tällä viikolla oli päästä avustamaan snorklausretkille, joilla on ollut asiakkaina jos jonkinlaisia suorittajia. Meillä on retkillä mukana pari rest boardia, jotka otettaan vartavasten matkaan, jos joltan uimarilta loppuu virta kesken retken. Näkyvyys on ollut aika sameaa ja riutalle on matkaa satoja metrejä ennen kuin alkaa näkemään mitään ihmettelemisen arvoista. Molemmilla snorklausretkillä on tullut tarvetta apukellukkeelle heti alkumetreillä ja oon saanut erittäin kattavan ja kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten asiakkailla on taipumusta yliarvioida uintitaitojaan ja kuntoaan ja kuinka tärkeää on aina ottaa erilaisia apuvälineitä matkaan, vaikka kuinka jengi väittää olevansa uimamaistereita. 





40kpl snorkkeleita ja maskeja huollettu. 





Näitä pieniä Wallabeja pomppii Maggiella ympäriinsä.


Availin tällä viikolla kyynelkanaviani, kun katsoin Netflixistä Chasing Coral - dokkarin, joka on yksi pysäyttävämmistä ja surullisimmista dokumenteista, jota oon ikinä nähnyt. Tietopläjäys kertoo korallien haalistumisesta ja iskee pöytään karua faktaa niiden surkeasta tilanteesta tilastoin ja rajuin esimerkein. Katsottuani tämän pätkän olin entistä varmempi siitä, että tein oikein jäädessäni Australiaan sukeltamaan ja kokemaan merenalaista maailmaa, kun sitä on vielä toistaiseksi jäljellä. Näin ei välttämättä ole enää muutamien vuosien tai vuosikymmenten päästä, jos maapallon ylikansoittuminen ja ihmisen välinpitämättömyys luontoa kohtaan ei muutu. Suosittelen vahvasti sivistämään itseään aiheesta, jota monet eivät halua ottaa tosissaan ja/tai ymmärrä ongelman vakavuutta. 

Ensi viikolla musta leivotaan Rescue Diver, joka on monen mielestä kaikkein haastavin, mutta palkitsevin sukelluskurssi. Pääsin tällä viikolla esittämään ruumista, joten helpoin ja levollisin osio kyseisestä kurssista on jo takana ja enää pitää teorian lisäksi oppia pelastamaan ihmishenkiä. Sukellusonnettomuudet on onneksi todella harvinaisia, mutta on silti tärkeää osata ensiapu tai edes osata hälyttää apua, jos joskus tilanne sellaista vaatii. 





Teoriaa nuppiin, ni hyvä tulee. 





Oon kaiken kaikkiaan tyytyväinen työharkkapaikkaani ja elämäntilanteeseeni täällä saarella, vaikka olisi ihanaa jakaa nämä kaikki kokemukset oman rakkaan kanssa. Kaukosuhteen alkumetrit on mennyt yllättävän nopeasti ja huomaamatta, enkä ole vielä ehtinyt oikein edes ajatella ikävää tai harmittelemaan pitkää välimatkaa ja erillään oloaikaa. Onneksi mulle on tulossa kaksi innokasta vierasta tammikuussa kylään, joille saan esitellä mun uutta osaamisaluetta ja päästään yhdessä tekemään pieniä reissuja täällä Itä-rannikolla. 

Thanks for reading and see you soon! 

💜 : Emmi 













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti