torstai 14. joulukuuta 2017

Hei vaan kaikille seuraajille ja uusille blogiin eksyneille lukijoille! Kirjoittelen tässä postauksessa työharjoittelupaikastani ja työkuvioistani, jotka on molemmat pitäneet huolen siitä, ettei ole ollut ylimääräistä aikaa oikaista riippumattoon ja päivittää kuulumisiaan tänne blogiin. Tänään on onneksi hyvä hetki istahtaa hyvällä omallatunnolla dive shopin köökin soffalle ja naputella rivakasti mehevimmät uutiset täältä Maggieltä. 





Upea taivas ennen myrskyä. 
Taustalla näkyy mun nykyinen paattimajoitus, jossa asustelen.


Oon ollut täällä dive shopilla nyt 5 viikkoa ja voin kertoa, ettei tässä ole paljoa joutunut ikävää potemaan, kun suurin murhe on ollut se, että koska ja kuinka paljon ehtii nukkumaan ennen seuraavan päivän rientoja. Olen onnistunut haalimaan itselleni dive shopin naapurista kaksi duunipaikkaa, joissa teen muutamia vuoroja viikossa. Toinen duunipaikoista on ihana ulkoilmakahvila, jossa on aamiais-, lounas-, ja illallistarjoilu ja toinen työ on baarimikkoilua tämän asuinalueen kovimmassa menomestassa. Molemmat työnantajat onneksi vaikuttavat arvostavan mun CV:tä ja neljää LAMK:ssa jumitettua vuotta restonomiopintojen parissa. Rahan säästämisen lisäksi haluan puskea tämän Dive Master - harjoittelun läpi mahdollisimman tehokkaasti, että saan tutkintoon tarvittavat skillit ja tiedon käyttööni tulevia sukelluksia varten ja pystyn näin ollen olemaan enemmän hyödyksi täällä työharjoittelupaikalla ja avustamaan enemmän kaikessa. Toinen hyvä muodollisesti painostava aikaraja on mun äidin ja veljieni Australiaan saapuminen tammikuun puolivälissä. 





Rankan duunivuoron päätteeksi on luksusta nauttia tuoreista mangoista loihdittu daiquiri.


Sain kunnian päästä yhteistyökumppanifirman järjestämälle retkelle Lodestone Reefille, joka kuuluu Great Barrier Reefiin. Lodestonille on Maggielta noin 3h matka suuntaansa veneellä ja kyyti oli melko epätasaista ja muutamalla asiakkaalla oli sen takia oksennusämpärit sylissä koko menomatkan kohti divespottia. Itse koitin istua selkä menosuuntaan päin veneen takaosassa silmät kohti horisonttia ja keskittyä siihen, ettei oma olo pahene niin pahaksi, että jää sukellukset toiseen kertaan. Päästiin kuitenkin reefille sotkematta yleisiä tiloja ja havaitsin buddy checkin aikana mun sukellusparin regulaattorissa aika massiivista vuotoa, jota yritin mun alkeellisilla tiedoilla fiksata, kunnes instructor tuli vääntelemään suhinan väliaikaisesti hiljemmaksi ja komensi mut parini kanssa hyppäämään veteen varusteineen. Oltiin parini kanssa ensimmäisiä, jotka veteen astuivat ja huomattiin siinä vaiheessa, että regulaattorin vuoto vaan paheni entisestään ja parini katsoi mua vähän huolissaan ja huomasin, että buddya jännitti kovasti lähteä veden alle vuotavan regulaattorin kanssa. Parini, iäkäs teräsvaari Kanadasta ei oikein uskaltanut laittaa vastaan, mutta ilmoitin hänen puolestaan instructorille, että papan regulaattori pitää aikamoista meteliä, mutta sain vastaukseksi samat ohjeet lähteä alas kohti riuttaa hoputuksen kera. Lähdettiin sitten papan kanssa laskeutumaan pohjaa kohti ja huomasin, että hänellä oli vaikeuksia tulla alas ja koitin sitten rauhassa venailla ja ylläpitää katsekontaktia ja paikantaa vikaa, että mistä niin hidas laskeutuminen johtuu ja pian vaari viittoikin painemittariaan, jossa neula oli ehtinyt laskea 1/3 ensimmäisen 5 minuutin aikana vuotavan regulaattorin takia. Siinä sitten lähdetiin takaisin paatille ja ilmoitin toiselle instructorille, että kaverilla lähti hainosa ilmavaroista eikä edes ehditty laskeutua loppuun kala-apajille. Onneksi toinen instructor oli ymmärtäväisempi ja varmasti huomasi vaarin kasvoilta ärsytyksen sekaisen harmituksen ja vaihtoi tämän regulaattorin toimivaan versioon. Ensimmäinen sukellus kesti noin 15min, koska buddylla tosiaan hupeni ilmavarannot ensimmäisellä yrityksellä, mutta ehdimme siinä ajassa näkemään kaikkea uskomatonta, jota yleensä näkee vain upeimmissa luontodokumenteissa. 
Noustiin sitten hetken kuluttua pintaan ja vaari reppana harmitteli hirveästi, että hänen regulaattoriongelmat pilasivat meidän sukelluksen, vaikka eihän se hänen syytään ollutkaan. Paatilla henkilökunta kyseli sitten meidän ilmatilannetta ja kerroin, että mulla oli vielä 145bar jäljellä, jolla mun ilmankulutuksella sukeltaa vielä helposti muutaman vartin. Sain onneksi lyöttäytyä vielä kahden muun sukeltajan seurueeseen ja sain ilmavarannoilleni ja odotuksilleni vastinetta. Oli aivan uskomattoman upeaa sukeltaa täysin terveellä riutalla, jota ei ole haalistuminen, syklonit tai muut tuholaiset pilanneet. 💜

Toinen sukellus oli ajallisesti pidempi, mutta alue, jossa sukelsimme oli tuhoutunut noin 50% Crown Of Thorns - nimisen meritähden takia. Anopin jakkaraa muistuttava tuholainen ahmii kitaansa korallien polyyppejä ja lisääntyy kuin bakteerit helteessä, eikä sillä ole juurikaan vihollisia, jotka päästäisivät kyseisen olion päiviltä. Oli järkyttävä kontrasti nähdä ensimmäillä sukelluksella vedenalaista paratiisia ja tunnin päästä siitä päästä näkemään miltä näyttää kuin riutalla olisi käyty heimosota. Näimme kuitenkin parimetrisen valkopilkkahain, satoja upeita, erilaisia pikkukaloja, koralleja, merietanoita ja merimakkaroita. Kävi myös uskomattoman hyvät, että onnistuin spottaamaan mustekalan, joka oli mun must see - listalla! Harmikseni en oo vielä saanut hankittua sukelluskameraa, että voisin dokumentoida näkemiäni ja kokemiani upeita juttuja, mutta kamerahankinta on työn alla lähitulevaisuudessa, kunhan saan päätettyä, että mihin laitteeseen haluan investoida. Kokonaisuudessaan Lodestone Reef oli aivan älyttömän upea kokemus ja näkyvyys + 25 m, joka oli instructoreiden mielestä surkea, koska talviaikaan näkyvyys on jopa +40m. 




Se fiilis, kun yksi unelmista saavutettu eli Great Barrien Reef koettu! 


Meillä oli dive shopilla Advanced Open Water Diver - kurssi, johon kuuluu 2 sukellusta Yongala - hylyllä, joka on maailman top 5 parhaita hylkysukellusspotteja! Se reissu sukelluksineen oli aivan mieletön ja varmasti yksi unohtumattomimmista sukelluskokemuksista mitä mun dive logiin pääsen ikinä kirjaamaan. Kun laskeuduttiin köyttä pitkin vahvassa virtauksessa kohti hylkyä pääsin aivan huikeaan flow-tilaan ja mun ilmankulutus varmasti tuplaantui, kun olin niin innoissani, että oon päässyt toteuttamaan yhtä suurta unelmaani ja saan sukeltaa paikoissa, joista moni vain haaveilee. Toivottavasti pääsen Yongalalle vielä uudestaan, sillä siihen dive siteen tuskin kyllästyy ikinä. Onnistuttiin spottaamaan rauskuparvia, erilaisia meduusoja, parimetrisiä kaloja ja kaikenlaisia muita uskomattomia mereneläviä. Käytiin myös ihailemassa hylyn ykkösluokan vessoja, joista vielä selkeästi erotti, että istuimien kannet olivat jääneet viimeisiltä käyttäjiltä auki. Maksimisyvyys, jossa sukelsin oli 23m ja mitä syvemmälle mennään, sitä kovemmaksi käy hapenkulutus ja koska minä ja pari muuta meidän tiimistä oli varsinaisia ilmapossuja, jouduttiin lähtemään takasin pintaa kohti kolmestaan. Matkalla ylös meihin meinasi törmätä lonkeroineen noin 4-5 metrinen meduusa, mutta onneksi ehdittiin väistämään sitä ennen kontaktia. Kaksi meduusan iskua Malesiassa kokeneena voin sanoa, että ei ole miellyttävin tapahtuma, jonka voi vedessä kohdata. 





Yhteisen intohimon kautta syntyy paljon hymyjä. 


Oon tähän mennessä ehtinyt sukeltamaan yhteensä 39 kertaa ja oon yhden sukelluskerran päässä siitä, että voin virallisesti aloittaa Dive Masterin opinnot. Suoritin Rescue Diver - kurssin, joka oli todella mielenkiintoinen ja palkitseva kokonaisuus. Niillä opeilla mulla on nyt pätevyys toimia pelastustiimissä, kun etsitään kadonneita sukeltajia ja snorklaajia ja pystyn antamaan ensiapua ja delegoimaan pelastustyötehtäviä muille tiimiläisille, ennen kuin omat voimavarat hiipuvat.

Pleasure Divers hakee tällä hetkellä Dive Master ja Instructor - harjoittelijoita tiimiinsä, joten jos sinä tai joku tuttusi on kiinnostunut hankkimaan kansainvälisen ammatin, jossa pääsee ihailemaan ja tutustuttamaan asiakkaita vedenaliseen maailmaan ja tapaa seikkailuhenkisiä ihmisiä joka päivä, niin kannattaa olla yhteydessä minuun vaikka Facebookin kautta, niin voin antaa lisätietoja työharjoittelusta. Omaksi eduksesi tässä ammatissa on hyvä englanninkielen taito, hyvä fyysinen sekä psyykkinen kunto, rento asenne ja kiinnostus sukellusta sekä meren ekosysteemiä kohtaan. 





Meidän Dive Shop on aivan lähellä yhtä Maggien parasta divespottia - Geoffrey Bayta.





7 tuoretta Open Water Diveriä valmiina sertifioitaviksi.


Itse olen kokenut työharjoitteluni erittäin rentona ja hyvänä tapana hankkia uuden kansainvälisen ammatin, jota voin harjoittaa lähes missä päin maailmaa tahansa. Parhaimpina puolina sukellusammattilaisen työssä koen uusien ihmisten kohtaamisen ja heidän tutustuttamisensa mereen ja sen ekosysteemiin, loputtoman mahdollisuuden sukeltaa ja kehittää itseään sekä oppia meren eläimistä sekä koralleista, jotka saavat aivan liian vähän huomiota globaaliin tärkeyteensä nähden. 

Tähän loppuun vielä haluan esittää dokumenttisuositukseni Netflixistä: Chasing Coral on herättävä ja seikkaperäisesti tehty dokumentti, joka kertoo korallien haalistumisesta ja huonosta tilanteesta, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa. Dokumentti ei ole kevyintä katsottavaa, mutta se laittaa ajattelemaan, miten huonossa jamassa 500 miljoonaa vuotta maapallolla eläneet korallit ovat tällä hetkellä ihmisen ansioista, joten ihmettelemisen aihetta kyllä riittää. 

Olisi mukava kuulla lukijoiden työharjoitteluista tai vapaaehtoistöistä, jos sellaisia olette jossain päin maailmaa tehneet hyvine ja huonoine puolineen. 😄



Thanks for reading and see you soon!

💜 : Emmi 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti