Hei vaan kaikille seuraajille ja uusille blogiin eksyneille lukijoille! Kirjoittelen tässä postauksessa työharjoittelupaikastani ja työkuvioistani, jotka on molemmat pitäneet huolen siitä, ettei ole ollut ylimääräistä aikaa oikaista riippumattoon ja päivittää kuulumisiaan tänne blogiin. Tänään on onneksi hyvä hetki istahtaa hyvällä omallatunnolla dive shopin köökin soffalle ja naputella rivakasti mehevimmät uutiset täältä Maggieltä. 

Upea taivas ennen myrskyä. 

Taustalla näkyy mun nykyinen paattimajoitus, jossa asustelen.

Oon ollut täällä dive shopilla nyt 5 viikkoa ja voin kertoa, ettei tässä ole paljoa joutunut ikävää potemaan, kun suurin murhe on ollut se, että koska ja kuinka paljon ehtii nukkumaan ennen seuraavan päivän rientoja. Olen onnistunut haalimaan itselleni dive shopin naapurista kaksi duunipaikkaa, joissa teen muutamia vuoroja viikossa. Toinen duunipaikoista on ihana ulkoilmakahvila, jossa on aamiais-, lounas-, ja illallistarjoilu ja toinen työ on baarimikkoilua tämän asuinalueen kovimmassa menomestassa. Molemmat työnantajat onneksi vaikuttavat arvostavan mun CV:tä ja neljää LAMK:ssa jumitettua vuotta restonomiopintojen parissa. Rahan säästämisen lisäksi haluan puskea tämän Dive Master - harjoittelun läpi mahdollisimman tehokkaasti, että saan tutkintoon tarvittavat skillit ja tiedon käyttööni tulevia sukelluksia varten ja pystyn näin ollen olemaan enemmän hyödyksi täällä työharjoittelupaikalla ja avustamaan enemmän kaikessa. Toinen hyvä muodollisesti painostava aikaraja on mun äidin ja veljieni Australiaan saapuminen tammikuun puolivälissä. 

Rankan duunivuoron päätteeksi on luksusta nauttia tuoreista mangoista loihdittu daiquiri.

Sain kunnian päästä yhteistyökumppanifirman järjestämälle retkelle Lodestone Reefille, joka kuuluu Great Barrier Reefiin. Lodestonille on Maggielta noin 3h matka suuntaansa veneellä ja kyyti oli melko epätasaista ja muutamalla asiakkaalla oli sen takia oksennusämpärit sylissä koko menomatkan kohti divespottia. Itse koitin istua selkä menosuuntaan päin veneen takaosassa silmät kohti horisonttia ja keskittyä siihen, ettei oma olo pahene niin pahaksi, että jää sukellukset toiseen kertaan. Päästiin kuitenkin reefille sotkematta yleisiä tiloja ja havaitsin buddy checkin aikana mun sukellusparin regulaattorissa aika massiivista vuotoa, jota yritin mun alkeellisilla tiedoilla fiksata, kunnes instructor tuli vääntelemään suhinan väliaikaisesti hiljemmaksi ja komensi mut parini kanssa hyppäämään veteen varusteineen. Oltiin parini kanssa ensimmäisiä, jotka veteen astuivat ja huomattiin siinä vaiheessa, että regulaattorin vuoto vaan paheni entisestään ja parini katsoi mua vähän huolissaan ja huomasin, että buddya jännitti kovasti lähteä veden alle vuotavan regulaattorin kanssa. Parini, iäkäs teräsvaari Kanadasta ei oikein uskaltanut laittaa vastaan, mutta ilmoitin hänen puolestaan instructorille, että papan regulaattori pitää aikamoista meteliä, mutta sain vastaukseksi samat ohjeet lähteä alas kohti riuttaa hoputuksen kera. Lähdettiin sitten papan kanssa laskeutumaan pohjaa kohti ja huomasin, että hänellä oli vaikeuksia tulla alas ja koitin sitten rauhassa venailla ja ylläpitää katsekontaktia ja paikantaa vikaa, että mistä niin hidas laskeutuminen johtuu ja pian vaari viittoikin painemittariaan, jossa neula oli ehtinyt laskea 1/3 ensimmäisen 5 minuutin aikana vuotavan regulaattorin takia. Siinä sitten lähdetiin takaisin paatille ja ilmoitin toiselle instructorille, että kaverilla lähti hainosa ilmavaroista eikä edes ehditty laskeutua loppuun kala-apajille. Onneksi toinen instructor oli ymmärtäväisempi ja varmasti huomasi vaarin kasvoilta ärsytyksen sekaisen harmituksen ja vaihtoi tämän regulaattorin toimivaan versioon. Ensimmäinen sukellus kesti noin 15min, koska buddylla tosiaan hupeni ilmavarannot ensimmäisellä yrityksellä, mutta ehdimme siinä ajassa näkemään kaikkea uskomatonta, jota yleensä näkee vain upeimmissa luontodokumenteissa. 
Noustiin sitten hetken kuluttua pintaan ja vaari reppana harmitteli hirveästi, että hänen regulaattoriongelmat pilasivat meidän sukelluksen, vaikka eihän se hänen syytään ollutkaan. Paatilla henkilökunta kyseli sitten meidän ilmatilannetta ja kerroin, että mulla oli vielä 145bar jäljellä, jolla mun ilmankulutuksella sukeltaa vielä helposti muutaman vartin. Sain onneksi lyöttäytyä vielä kahden muun sukeltajan seurueeseen ja sain ilmavarannoilleni ja odotuksilleni vastinetta. Oli aivan uskomattoman upeaa sukeltaa täysin terveellä riutalla, jota ei ole haalistuminen, syklonit tai muut tuholaiset pilanneet. 💜

Toinen sukellus oli ajallisesti pidempi, mutta alue, jossa sukelsimme oli tuhoutunut noin 50% Crown Of Thorns - nimisen meritähden takia. Anopin jakkaraa muistuttava tuholainen ahmii kitaansa korallien polyyppejä ja lisääntyy kuin bakteerit helteessä, eikä sillä ole juurikaan vihollisia, jotka päästäisivät kyseisen olion päiviltä. Oli järkyttävä kontrasti nähdä ensimmäillä sukelluksella vedenalaista paratiisia ja tunnin päästä siitä päästä näkemään miltä näyttää kuin riutalla olisi käyty heimosota. Näimme kuitenkin parimetrisen valkopilkkahain, satoja upeita, erilaisia pikkukaloja, koralleja, merietanoita ja merimakkaroita. Kävi myös uskomattoman hyvät, että onnistuin spottaamaan mustekalan, joka oli mun must see - listalla! Harmikseni en oo vielä saanut hankittua sukelluskameraa, että voisin dokumentoida näkemiäni ja kokemiani upeita juttuja, mutta kamerahankinta on työn alla lähitulevaisuudessa, kunhan saan päätettyä, että mihin laitteeseen haluan investoida. Kokonaisuudessaan Lodestone Reef oli aivan älyttömän upea kokemus ja näkyvyys + 25 m, joka oli instructoreiden mielestä surkea, koska talviaikaan näkyvyys on jopa +40m. 

Se fiilis, kun yksi unelmista saavutettu eli Great Barrien Reef koettu! 

Meillä oli dive shopilla Advanced Open Water Diver - kurssi, johon kuuluu 2 sukellusta Yongala - hylyllä, joka on maailman top 5 parhaita hylkysukellusspotteja! Se reissu sukelluksineen oli aivan mieletön ja varmasti yksi unohtumattomimmista sukelluskokemuksista mitä mun dive logiin pääsen ikinä kirjaamaan. Kun laskeuduttiin köyttä pitkin vahvassa virtauksessa kohti hylkyä pääsin aivan huikeaan flow-tilaan ja mun ilmankulutus varmasti tuplaantui, kun olin niin innoissani, että oon päässyt toteuttamaan yhtä suurta unelmaani ja saan sukeltaa paikoissa, joista moni vain haaveilee. Toivottavasti pääsen Yongalalle vielä uudestaan, sillä siihen dive siteen tuskin kyllästyy ikinä. Onnistuttiin spottaamaan rauskuparvia, erilaisia meduusoja, parimetrisiä kaloja ja kaikenlaisia muita uskomattomia mereneläviä. Käytiin myös ihailemassa hylyn ykkösluokan vessoja, joista vielä selkeästi erotti, että istuimien kannet olivat jääneet viimeisiltä käyttäjiltä auki. Maksimisyvyys, jossa sukelsin oli 23m ja mitä syvemmälle mennään, sitä kovemmaksi käy hapenkulutus ja koska minä ja pari muuta meidän tiimistä oli varsinaisia ilmapossuja, jouduttiin lähtemään takasin pintaa kohti kolmestaan. Matkalla ylös meihin meinasi törmätä lonkeroineen noin 4-5 metrinen meduusa, mutta onneksi ehdittiin väistämään sitä ennen kontaktia. Kaksi meduusan iskua Malesiassa kokeneena voin sanoa, että ei ole miellyttävin tapahtuma, jonka voi vedessä kohdata. 

Yhteisen intohimon kautta syntyy paljon hymyjä. 

Oon tähän mennessä ehtinyt sukeltamaan yhteensä 39 kertaa ja oon yhden sukelluskerran päässä siitä, että voin virallisesti aloittaa Dive Masterin opinnot. Suoritin Rescue Diver - kurssin, joka oli todella mielenkiintoinen ja palkitseva kokonaisuus. Niillä opeilla mulla on nyt pätevyys toimia pelastustiimissä, kun etsitään kadonneita sukeltajia ja snorklaajia ja pystyn antamaan ensiapua ja delegoimaan pelastustyötehtäviä muille tiimiläisille, ennen kuin omat voimavarat hiipuvat.

Pleasure Divers hakee tällä hetkellä Dive Master ja Instructor - harjoittelijoita tiimiinsä, joten jos sinä tai joku tuttusi on kiinnostunut hankkimaan kansainvälisen ammatin, jossa pääsee ihailemaan ja tutustuttamaan asiakkaita vedenaliseen maailmaan ja tapaa seikkailuhenkisiä ihmisiä joka päivä, niin kannattaa olla yhteydessä minuun vaikka Facebookin kautta, niin voin antaa lisätietoja työharjoittelusta. Omaksi eduksesi tässä ammatissa on hyvä englanninkielen taito, hyvä fyysinen sekä psyykkinen kunto, rento asenne ja kiinnostus sukellusta sekä meren ekosysteemiä kohtaan. 

Meidän Dive Shop on aivan lähellä yhtä Maggien parasta divespottia - Geoffrey Bayta.

7 tuoretta Open Water Diveriä valmiina sertifioitaviksi.

Itse olen kokenut työharjoitteluni erittäin rentona ja hyvänä tapana hankkia uuden kansainvälisen ammatin, jota voin harjoittaa lähes missä päin maailmaa tahansa. Parhaimpina puolina sukellusammattilaisen työssä koen uusien ihmisten kohtaamisen ja heidän tutustuttamisensa mereen ja sen ekosysteemiin, loputtoman mahdollisuuden sukeltaa ja kehittää itseään sekä oppia meren eläimistä sekä koralleista, jotka saavat aivan liian vähän huomiota globaaliin tärkeyteensä nähden. 

Tähän loppuun vielä haluan esittää dokumenttisuositukseni Netflixistä: Chasing Coral on herättävä ja seikkaperäisesti tehty dokumentti, joka kertoo korallien haalistumisesta ja huonosta tilanteesta, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa. Dokumentti ei ole kevyintä katsottavaa, mutta se laittaa ajattelemaan, miten huonossa jamassa 500 miljoonaa vuotta maapallolla eläneet korallit ovat tällä hetkellä ihmisen ansioista, joten ihmettelemisen aihetta kyllä riittää. 

Olisi mukava kuulla lukijoiden työharjoitteluista tai vapaaehtoistöistä, jos sellaisia olette jossain päin maailmaa tehneet hyvine ja huonoine puolineen. 😄

Thanks for reading and see you soon!

💜 : Emmi 

Moi vaan taas kaikille seuraajille ja uusille lukijoille, jos blogiini jotain kautta eksyit. Kirjoittelen tässä postauksessa Dive Master - työharjoitteluni alkumetreistä täällä Queenslandissa, josta on nyt takana kaksi ja puoli viikkoa. Asun tällä hetkellä Magnetic Islandilla, jossa myös suoritan harjoitteluani ja oon tässä ajassa kotoutunut tänne varsin mukavasti ja oon erittäin iloinen, että kaikki on lähes joka osa-alueella paremmin kuin WA:ssa. Ainoastaan puoliso puuttuu viereltä jakamassa näitä ihania kokemuksia. 💜

Sunday Vibes. 🌞

Meillä on tosi kiva duuniporukka ja meininki dive shopilla ja musta on tosi kiva kun täällä kehoitetaan aina asiakkaitakin olemaan kuin kotonaan ja soluttautumaan tunnelmaan. Munlaisen hyysäjä-tyyppisen hostin, oli aluksi vähän jännä tottua siihen, että asiakkaat opetataan täällä omatoimisiksi niin sukellusvehkeiden valmistelun kuin kahvinkeiton suhteen. Täällä pääsee harjoittelijana suorastaan hyvinkin helpolla mitä tulee asiakkaiden jeesaamiseen, kun tämän paikan pitäjät haluaa opettaa asiakkaat tekemään alusta asti lähes kaiken itse mm. helpottaakseen omaa työtaakkaa, joka on ihan järkeenkäypää, sillä tämä dive shop on auki 364 päivää vuodessa ja näin ollen töitä kyllä riittää ympäri vuoden ja high seasonilla varmasti kellon ympäri.

Sukellustreenit asiakkaiden kanssa tehdään Alma Bayssa. 

Etikkaa ensiapuun. 

Duuniharjoittelu on vasta alkumetreillä, mutta oon saanut kurottua kasaan tässä ajassa 23 sukellusta vaadittavasta 60:stä, jotka tarvitsee olla kasassa, mikäli mielii Dive Masterin titteliä tavoitella. Mulla oli tarkoitus alkaa Rescue Diver - kurssi tällä viikolla, mutta koska suunnitelmat ovat muuttuneet monina päivinä useita kertoja, se projekti siirtyi määrittämättömällä ajalla eteenpäin, joka on sinänsä ihan fine, kun mulla ei ole minkäänlaista hoppua saada tutkintoa kouraan. Omien kokemusten mukaan Australiassa on erittäin yleistä, että suunnitelmat muuttuu moneen kertaan ennen kuin mitään tapahtuu ja tilanteet elää useimmiten ainakin farmi- ja sukellushommissa pitkälti säiden armoilla.

Taivas tulessa Nelly Bayssa. 

Täällä oli ensimmäiset kaksi viikkoa aivan järkyttävän huonot kelit sukelluksen kannalta ja näkyvyys on ollut alle 1 metrin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että sukellusharjoitukset asiakkaiden kanssa tehtiin kylki kyljessä ja käsimerkit veden alla viitottiin 20 cm etäisyydellä maskista. Vaatii rohkeutta ja uskallusta uusilta asiakkailta tehdä kaikki harjoitukset niissä olosuhteissa panikoimatta, kun kaikki on uutta ja ajatus veden alla hengittämisestä on vielä suhteellisen vieras. Onneksi viime päivät on olleet melko selkeitä ja näin ollen näkyvyys on huidellut 5 metrin paremmalla puolella. Tää sukellustouhu on vähän niinkuin tosi elämän Pokemon Go:ta parhaimmillaan, kun saa bongailla uusia kaloja, koralleja, merietanoita ynnä muita ihania otuksia, joita pinnan alla elelee. Tähän mennessä oon nähnyt merikilpikonnia, rauskuja, jättiläissimpukan, meduusan, rapuja lukuisia erilaisia kaloja ja koralleja.

Työmatkamaisema. Geoffrey Bay, Maggie

Mulla hukkui mystisesti yhdet mun lemppari aurinkolasit ja etsin niitä parin päivän ajan kahteen kertaan sekä majoitukselta, että työpaikalta. Tuntui, että joka mahdollinen paikka, johon olisin ne voinut unohtaa, oli jo koluttu ja tänään, kun lähdin sukeltamaan paikan päällikön Nickin kanssa huomasin ennen veteen menoa, että äijällä oli mun lasit päässä! 😂 Mainitsin sitten hänelle, että oon pari päivää kääntänyt paikkoja ja harmitellut, että kun hyvät lasit on hukkuneet jonnekin ja nyt ne on hänen päässään. Sain sitten onneksi lasit takaisin ja nauroin kaksin kerroin vielä jälkeenpäin, kun mun ladylike - linssit oli hänelle kelvanneet.

Maggiella on paljon haastavia retkeilypolkuja, joista voi valita omaan kuntoon sopivimman.

Toinen kommellus, joka täällä sattui snorklausretkellä, kun oltiin parin mamman kanssa lähdössä riuttaa kohti, niin toinen heistä antoi heti alkuun palautetta, miten huono maski hänelle on annettu ja valitteli, miten surkea näkyvyys vedessä onkaan. Siinä sitten työkaverin kanssa katsottiin toisiamme vähän ihmetellen ja samalla mietittiin, että miten tälle ruovalle huomauttaisi, että näkyvyys voi parantua huomattavasti, kun maskin laskee otsalta silmille. Onneksi asiakkaan kaveri huomautti hänelle meidän puolesta, eikä kummankaan tarvinnut alkaa kädestä pitäen opastamaan sen asian kanssa.

Mulla on ensi viikolla koevuoro yhdessä potentiaalisessa duunipaikassa, josta kerron tarkemmin seuraavassa postauksessa. On kiva saada palkkaduuni työharkan lisäksi, että saa rahaa taas säästöön seuraavia seukkailuja varten ja ihanaa saada vaihtelua tähän sukelluselämään, vaikka tää kuinka huippua onkin. 💜

Olisi kiva saada kommentteja, jos joku on tehnyt työharjoittelun tai ollut töissä jossain päin maailmaa erityisesti dive centerissä. Muutkin kommentit ulkomailla suoritetuista työharkoista ja duunipaikoista ovat tervetulleita, jos sellaisen haluaa jättää.

Tyytyväinen sammakko kaverin terassilla. 

Thanks for reading and see you soon!

💜 : Emmi

Another day at paradise

Heipparallaa taas kaikille, jotka ahkerasti jaksaa meikäläisen turinoita täältä lukea ja tervetuloa ihmettelemään näitä juttuja, jos olet uusi lukija. Olen saanut hommat oikein kivalle mallille täällä Maggiella sekä työharjoittelupaikan, että asumuksen suhteen. Molemmat paikat minulle vinkkasi Suomesta tuttu ystäväni Mikaela ja meidän molempien oli Henkan kanssa tarkoitus tulla suorittamaan Dive Masterin tutkinto tähän samaan Dive Centeriin, mutta kuten jo aiemmissa postauksissa kertoilin Henkka lähti Suomeen pääsykokeisiin ja sen vuoksi tämä haaste siirtyi hänellä tulevaisuuteen. 

Geoffrey Bay, Magnetic Island, QL

Mulla on tarkoitus valmistua Dive Masteriksi parissa kuukaudessa, jonka suoritan työharjoittelulla Pleasure Diversilla Magnetic Islandilla 'Maggiella'. Mulla oli tänne tultaessa käytynä PADI:n Open Water Diver - kurssi, jonka suoritimme molemmat Henkan kanssa puoli vuotta sitten Balilla Padang Bailla + yksi siivoussukellus Gili Airilta. Sukellus on ollut mulle aina jotain todella upeaa, ainutlaatuista ja jopa jollain tavalla rauhoittavaa ja olen haaveillut upeista fundiveista, joissa pääsee näkemään lähietäisyydeltä koralliriuttojen ainutlaatuista ekosysteemiä. Mulla on tämän harjoittelun alkaessa haalittava yhteensä 54 sukelluskertaa meressä, jotta voin saada Dive Masterin paperin kouraan ja yritän parhaani mukaan kerätä niitä niin paljon, kuin harjoitteluaikanani kerkeän. 

Näkyvyys vedessä on ollut surkeahkoa, vaikka maisemat ovatkin 5/5. Geoffrey Bay, Maggie, QL

Maggien parasta antia upeiden riuttojen lisäksi on haastavat bush walkit. 

Geoffrey Bay, Maggie, QL

Sain suoritettua tämän viikon maanantaina ensimmäisen pakollisen osion 'swim', jossa täytyy uida vapaalla tyylillä 650m ja kellua 15min ilman välineitä. Tämän lisäksi täytyy pystyä yhdellä henkäisyllä uimaan räpylät jalassa ja maski naamassa 25m, joka oli mulle noista kolmesta haasteellisin, sillä sitä en ollut ikinä treenannut. Kyllä on äitiä kiittäminen, kun on mut lapsena laittanut uimakouluun, jossa on tullut suoritettua erilaisia uimakouluntitteleitä ja josta olen saanut perus uimaskillit haltuun. 

Oon viettänyt 12-14h päiviä Dive Shopilla omasta puhtaasta tahdosta, sillä rennon ilmapiirin lisäksi täällä on käytettävissä keittiö, vapaita painoja, leuanvetotanko, uima-allas, riippumattoja, sohvia, ilmainen ja toimiva Wi-Fi sekä usein myös seuraa, ettei tarvi yksin majoituksella nököttää. Jossain vaiheessa olis kiva löytää joku duuni tämän harkan kylkeen, ettei kuviot käy liian yksitoikkoisiksi. 

Sain repullisen lempparifruittejani - mangoja paikallisen miehen pihamaalta.

Oon päässyt tekemään täällä Dive Shopilla jos jonkin sortin hommia, vaikka business onkin käynyt säästöliekeillä ja näkyvyys vedessä on ollut surkeaakin huonompi kehnojen kelien takia. Oon oppinut miten siivotaan ulkouima-allas, miten huolletaan snorkkeleita, kuinka avustetaan ohjaajia sukelluksilla ja oon saanut häärätä myös toimistossa ja vastailla puhelimeen. Kaikista siisteintä tällä viikolla oli päästä avustamaan snorklausretkille, joilla on ollut asiakkaina jos jonkinlaisia suorittajia. Meillä on retkillä mukana pari rest boardia, jotka otettaan vartavasten matkaan, jos joltan uimarilta loppuu virta kesken retken. Näkyvyys on ollut aika sameaa ja riutalle on matkaa satoja metrejä ennen kuin alkaa näkemään mitään ihmettelemisen arvoista. Molemmilla snorklausretkillä on tullut tarvetta apukellukkeelle heti alkumetreillä ja oon saanut erittäin kattavan ja kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten asiakkailla on taipumusta yliarvioida uintitaitojaan ja kuntoaan ja kuinka tärkeää on aina ottaa erilaisia apuvälineitä matkaan, vaikka kuinka jengi väittää olevansa uimamaistereita. 

40kpl snorkkeleita ja maskeja huollettu. 

Näitä pieniä Wallabeja pomppii Maggiella ympäriinsä.

Availin tällä viikolla kyynelkanaviani, kun katsoin Netflixistä Chasing Coral - dokkarin, joka on yksi pysäyttävämmistä ja surullisimmista dokumenteista, jota oon ikinä nähnyt. Tietopläjäys kertoo korallien haalistumisesta ja iskee pöytään karua faktaa niiden surkeasta tilanteesta tilastoin ja rajuin esimerkein. Katsottuani tämän pätkän olin entistä varmempi siitä, että tein oikein jäädessäni Australiaan sukeltamaan ja kokemaan merenalaista maailmaa, kun sitä on vielä toistaiseksi jäljellä. Näin ei välttämättä ole enää muutamien vuosien tai vuosikymmenten päästä, jos maapallon ylikansoittuminen ja ihmisen välinpitämättömyys luontoa kohtaan ei muutu. Suosittelen vahvasti sivistämään itseään aiheesta, jota monet eivät halua ottaa tosissaan ja/tai ymmärrä ongelman vakavuutta. 

Ensi viikolla musta leivotaan Rescue Diver, joka on monen mielestä kaikkein haastavin, mutta palkitsevin sukelluskurssi. Pääsin tällä viikolla esittämään ruumista, joten helpoin ja levollisin osio kyseisestä kurssista on jo takana ja enää pitää teorian lisäksi oppia pelastamaan ihmishenkiä. Sukellusonnettomuudet on onneksi todella harvinaisia, mutta on silti tärkeää osata ensiapu tai edes osata hälyttää apua, jos joskus tilanne sellaista vaatii. 

Teoriaa nuppiin, ni hyvä tulee. 

Oon kaiken kaikkiaan tyytyväinen työharkkapaikkaani ja elämäntilanteeseeni täällä saarella, vaikka olisi ihanaa jakaa nämä kaikki kokemukset oman rakkaan kanssa. Kaukosuhteen alkumetrit on mennyt yllättävän nopeasti ja huomaamatta, enkä ole vielä ehtinyt oikein edes ajatella ikävää tai harmittelemaan pitkää välimatkaa ja erillään oloaikaa. Onneksi mulle on tulossa kaksi innokasta vierasta tammikuussa kylään, joille saan esitellä mun uutta osaamisaluetta ja päästään yhdessä tekemään pieniä reissuja täällä Itä-rannikolla. 

Thanks for reading and see you soon! 

💜 : Emmi 

Kun tiet jatkuvat yhdessä eri suuntiin

Hei taas kaikille meidän seuraajille ja uusille lukijoille! Heti alkuun haluan todeta, että koska meidän matkamme jatkui eri suuntiin minä otan vetovastuun tästä blogista ja sen sisällöstä tästä eteenpäin määrittämättömäksi ajaksi. Meillä oli tosiaan viime tiistaina lennot eri kohteisiin, sillä Henkka lähti Suomeen pääsykokeisiin ja minä siirryin Queenslandiin suorittamaan Dive Masterin - tutkintoa Magnetic Islandille. 7 kuukautta pitäisi sinnitellä erillään, joka tarkoittaa numeroina 195 päivää, etäisyytenä 13 613km, aikaerona 8h ja ikävänä satamiljoonaa. 😒

Perth, WA 

Se on karvan verran yli vuosi vierähtänyt meidän matkaa ja saimme 6 kuukauden Länsi-Australiassa oloaikana aivan mahtavaa työkokemusta henkilökohtaisina avustajina ja taloudenhoitajina kahdelle aivan mahtavalle liikuntarajoitteiselle miehelle, joiden elämänasenteesta olisi jokaisella opittavaa. Saimme myös taputeltua pakollisen 2. vuoden viisumiin tarvittavan 3kk:n farmijakson Carnarvonissa, Luoteis-Australiassa, joka oli yhtä aikaa puuduttavaa ja palkitsevaa. Viimeisen farmipäivämme päätyttyä, roudasimme kamat autoon ja käänsimme nokan kohti Perthiä, jonne Henkka ajoi  suoriltaan 920km virkistyspysähdyksineen. Vietimme viimeiset päivät Perthissä näiden kahden herrasmiehen luona, joista tuli meille hyvät ystävät heillä oleiluaikana. 

Meillä oli Henkan kanssa 3 päivää yhteistä aikaa, josta oli pakko käyttää tehokkaasti voimavaroja meidän romuauton myyntiin. Onneksi kiinnostuneita oli paljon alhaisen hinnan takia (2500$) ja 3 porukkaa mekaanikkokavereineen sitä tuli yhteensä katsomaan tai oikeastaan hyikyttelemään, sillä konepellin alta löytyi enemmän vikoja, kun olimme uskaltaneet arvatakaan. Auto oli tosiaan täysin mätä ostos jo alkujaan, mutta luotimme sokeasti tuttumme miehen sanaan, joka vakuutti kärryn olevan hyvässä kunnossa. Äijä esitti tietävänsä autoista enemmän, kun todellisuudessa tiesikään ja kielsi kaikki näkyvätkin viat kärkkäästi meitä syyttäen, kun laitoimme perään autonoston jälkeen palautetta surkeasta kaupasta. Äijä kehtasi vielä väittää, että saisimme autosta tuplasti sijoittamamme summan (2300$), kun myymme kärryn eteenpäin. Yksi mekaanikko teki meille arvioinnin auton vioista, joita meiltä ostohetkellä pimitettiin ja peiteltiin ja lista oli karua katseltavaa. Mekaanikko ei meinannut uskoa, meidän ajaneen yli 900km sen kuntoisella röttösellä edellisenä yönä Perthiin, sillä auto oli sen verran kehnossa kondiksessa. Meillä kävi siinä suhteessa todella hyvät, että mekaanikko, joka teki vika-arviointilistan autosta, ilmoitti samana iltana, että haluaa ostaa rotiskomme. Oli helpottavaa myydä kasapeltiä neljällä pyörällä henkilölle, joka tiesi tarkalleen kuinka viallisen tuotteen hän osti. Tästä lähtien viemme jokaisen kulkuneuvon mekaanikon pakeille, joka ei ole pakasta repäisty. 

'There aint nothing wrong with the fuckn car so pull up your heads out of your arses...' 

Tässä lainaus myyjän lähettämästä viestistä auton kunnosta. Kuvassa mekaanikon näkemys konepellin alta löytyvistä vioista. 

Kaksi viimeistä yhteistä päivää vietimme pakkollisia asioita hoitaen ja kauppoja kierrellen. Pakkaamiseen kului aivan älyttömästi aikaa, sillä jokainen tavara ja vaate täytyi lajitella Suomeen lähteviin ja mulle Australiaan jääviin ja kierrätykseen meneviin. Kun lähdettiin Suomesta vuosi sitten meidän rinkat painoi noin 10kg / rinkka. Tiistaina Check Inin vaaka näytti mulle 18,8kg, että kyllä tavaraa vaan kertyy salakavalasti, vaikka koko matka ollaan koitettu mennä himmailulinjalla hankintojen kanssa. 

Onneksi meille jäi aikaa myös ystäville, joilla punkkasimme. Kävimme heidän kanssaan Fremantlen Marketsilla, Little Creatures - nimisessä olutravintolassa ja Ocean Beach Hotellissa, joista jokaista voimme suositella, mikäli Perthissä päin pyörii. 

Emmi, Jezz & Henkka 

Emmi, Mick & Henkka 

Tiistai tuli ihan liian nopeasti ja mun lento kohti Queenslandia lähti Perthin lentokentältä puolenpäivän aikoihin. Oli aivan hirveää jättää toinen odottamaan lentoaan terminaaliin ja kävellä yksin turvatarkastukseen kyyneleet silmissä. Koitin kasailla itseäni ennen tarkastusta, ettei henkilökunta luule mulla olevan joku henkinen romahdus, vaikkei se siinä tilanteessa kaukana ollut. On haastavaa kuvailla sen hetken fiiliksiä, kun kone kiihdytti kiitoradalla ja nokka nousi kohti taivasta. Nyt jälkeenpäin mietittynä olin surullinen, onnellinen ja innostunut uusista kuvioista. Pääsemme molemmat toteuttamaan omia unelmia erillään, mutta silti yhdessä avioparina. 

Me. 💜

Mun lennot Queenslandin Townsvilleen meni oikein mukavasti tunteiden turbulenssista huolimatta. Nimesin Qantasin, jolla lensin, suosikki lentoyhtiöksi mm. maistuvan vegeruuan ja ystävällisen sekä joustavan palvelun takia. Koska lento oli myöhään tiistai-iltana perillä Townsvillen kentällä, jouduin bookkaamaan Civic Guesthousesta dormihuoneen, sillä en ehtinyt viimeiseen ferryyn, joka lähti Magnetic Islandille, mutta onneksi 18AUD:lla sai pennosilleen vastinetta, sillä majoitus oli erittäin siisti, rauhallinen ja viihtyisä. Uber-kyyti, jonka tilasin kentältä majoitukseen olikin aivan omanlaisensa piilokamerakokemus. Ali-niminen turbaanipää kaahasi illan viimeisen kyytinsä nilkka suorana kaksista punaisista läpi kohti päämäärää ja autossa luukutettiin klassista musiikkia, sillä kuski kertoi sen rauhottavan häntä. Selvittiin Alin kanssa lopulta ilman sakkoja hostellille ja mun oli kieltämättä vaikea pidätellä naurua äijän jutuille, kun ihan tosissaan kertoi musiikkimaustaan ja miten se häneen vaikuttaa. En ainakaan näillä näytöillä itse vaihda EMD:ää klassiseen musiikkiin, mutta hienoa, jos joku kokee kyseisestä genrestä olevan apua liikennekäyttäytymiseensä. 

Keskiviikkona suuntasin pari kilometriä jalkasin rinkkareppuvirityksineni ferryterminaaliin ja päästyäni vihdoin Maggielle oli vielä 30 metriä matkaa satamasta majoitukseeni, jossa punkkaan seuraavat 3 viikkoa. Torstaina aloitin virallisesti matkani kohti lapsuuden unelmaani Pleasure Diversilla, jossa minusta väännetään parin kuukauden aikana Dive Master. Onnistuin ajoittamaan saapumiseni kehnoon ajankohtaan, sillä Maggielle on luvattu noin 10 päiväksi tuulista keliä, jolloin näkyvyys veden alla on 0,5-1m, joten fundivet siirtyivät heti reippaalla viikolla tulevaisuuteen. Toivottavasti kuravellit laskeutuvat mahdollisimman nopeasti merenpohjaan kelien parannettua, niin pääsen näkemään millaista elämää aaltojen alta täällä päin maailmaa löytyy. 

Asustelen kuvassa etualalla olevan paatin keulassa seuraavat 3 viikkoa. 

     Kaikki harmaan sävyt spotattavissa tästä kuvassa. 

Teoriaa riippukeinussa. Paratiisissa kaikki hyvin. 

Jatkossa käsittelen blogissa sukeltamiseen, kaukosuhteeseen ja matkustamiseen liittyviä asioita omaa arkeani avaten. 

Thanks for reading and see you soon!

💜 : Emmi 

Ämpärillinen Mahdollisuuksia

Bucket List. Se maaginen takaraivossa, yöpöydän laatikossa tai päiväkirjan välissä muhiva lista asioista ja paikoista, jotka haluaa elämässään kokea. Se voi olla pitkä tai lyhyt ja siinä voi olla lyhyen sekä pitkän aikavälin suunnitelmia. Se voi ajan mittaan muuttua, karttua, kasvaa tai kutistua. Kaikille oman bucket listan laatijoille on kuitenkin yhteistä se, että he haluavat viivata yli niitä asioita, joita elämässään haluaa päästä kokemaan. Tämä postaus käsittelee meidän Must See & Experience - asioita ja paikkoja, jotka on koettava kerran elämässä. Listatut kohteet eivät ole tärkeys- tai kiireellisyysjärjestyksessä.

Näihin iloisiin veijareihin törmää Meksikossa joka nurkalla.

1. MONIPUOLINEN MEKSIKO

Mikä olisikaan parempi kohde kahdelle muinaishistoriafanaatikolle, kuin lukuisten historiallisten hotspottien keskittymä Väli-Amerikassa. Olemme kiinnostuneet ja koukuttuneet näkemään ja kokemaan muinaishistoriallisia nähtävyyksiä kuten pyramideja, kaupunkeja ja rakennelmia mm. Ancient Aliens - sarjan innoittamana, jonka Emmin isä meille joskus vinkkasi. Ohjelma avaa enemmän kysymyksiä, mutta se on innoittanut meitä ottamaan selvää lukuisista kiehtovista paikoista, joita ohjelmassa käsitellään. 

Atsteekkikeitto on yksi monista herkullisista meksikolaisista ruuista.

Emmi vieraili Meksikossa ystävänsä luona 2016 ja se oli yksi hänen parhaista reissuistaan ikinä mm. luonnon, rantojen, ruuan, hintatason ja ihmisten ystävällisyyden takia. Mayojen rakentama Chichen Itza oli pysäyttävän upea kokemus, kuten myös Grutas (paikallisten suosima paratiisijoki) ja Ik Ill Cenote. Tuon reissun aikana Emmi päätti, että Meksikoon on ensi kerralla päästävä pidemmäksi aikaa, joka onnistuu turistiviisumilla kätevästi, koska sillä saa olla maassa putkeen 180 päivää. Meksikon matka on myös hyvä syy opetella meidän lähtökuopissa olevaa espanjankieltä. 

Domingos, Emmi ja Hector Chichen Itzassa.

Teotihuacan oli yksi Emmin Meksikon reissun kohokohdista.

Teotihuacan, Meksiko

Matkamuisto Teotihuacanista.

Pilkahdus paratiisijoesta.

Grutas, Meksiko

Tänne on päästävä pian uudestaan.

2. KIEHTOVA KANADA JA KESTOSUOSIKKI JENKIT

Laskettelu, vaellus, luonto, livepokeri ja NHL. Siinä muutamia meidän lukuisista syistä matkustaa Kanadaan ja erityisesti Henkkaa kiinnostaa Kanada sen huikean jääkiekkokulttuurin vuoksi. Kumpikaan meistä ei ole Kanadassa käynyt lukuunottamatta Emmin päiväreissua Windsoriin 2009 aupair-vuotenaan, joten olisi mielenkiintoista tutustua meille uuden maan kulttuuriin ehkä Working Holidayn merkeissä. Meitä molempia kiehtoo ajatus töistä laskettelukeskuksessa, sillä työsuhde-etuihin kuuluu useimmissa paikoissa rajaton lasketteluoikeus ja näin ollen pääsisimme kehittämään lumilautailutaitojamme maailman upeimmissa rinteissä.

Kaikki meidät paremmin tuntevat ja blogiamme lukeneet tietävät, että Jenkit on aina ollut meidän all time favorite. Meillä on lukuisia suunnitelmia jenkkireissujen varalle, mutta yksi haaveemme olisi tehdä Road Trip kaveriporukan kanssa livepokerilla ja huippu-urheilulla höstettynä. Halukkaat ja potentiaaliset matkakumppanit saavat ilmoittautua suoraan meille, mikäli kyseinen reissu kiinnostaa. Ollaan aika joustavaa ja rentoa reissuseuraa ja tykätään mustasta huumorista sekä päivittäisistä treenihetkistä. 😄

Road trippaillessa näimme reissun parhaita auringonlaskuja Arizonassa ja Hawaijilla.

3. SUKELLUS JA VAELLUS ON PARASTA TERAPIAA

Jokaisen sukeltajan unelmakohde Great Barrier Reef, Kiribati ja Filippiinit ovat kohteita, jonne on päästävä näkemään merenalaista elämää. Meitä molempia kiinnostaisi päästä uimaan valashaiden kanssa tai ainakin nähdä näitä upeita kaloja luonnossa. Sukellus on meille yhtä aikaa rentouttavaa, jännittävää, opettavaista ja terapeuttista. Oikeastaan ainut huono puoli, jonka sukeltamisesta keksimme on harrastuksen kalleus, koska siihen saa kulumaan suuren osan reissukassasta. Vaikka sukellukseen kirjaimellisesti uppoaa rahaa, on se kaiken kokemisen ja näkemisen arvoista. 

Maailma on täynnä toinen toistaan upeampia vaellus- ja luontomatkailukohteita. Listallamme on mm. Färsaaret, Islanti, Hawaiji, Norja sekä aiemmin mainitsemamme Meksiko, ÚSA ja Kanada. Uusi-Seelanti kiinnostaa sekä luonnon, että Les Mills - salien takia, jonne haluamme vielä lähitulevaisuudessa tehdä jumppamatkan, sillä tämä maailmanlaajuinen ryhmäliikuntabrändi on sieltä alunperin kotoisin. 

Yleensä hiket ovat täysin ilmaista huvia, mutta näistä upeista maisemista maksoimme $1 per naama Hawaijin Diamond Headilla. Oli Worth!

Oahu, Hawaiji

4. TAPAHTUMAMATKAILU 

Henkan unelmana on ollut jo vuosikaudet lähteä pelaamaan joka vuotista World Series Of Poker - turnaussarjaa Las Vegasiin, jossa amatöörit ja ammattipelaajat jahtaavat pokerin maailmanmestaruus rannekkeita. Urheilutapahtumista erityisesti NHL- ja NBA finaalit, Super Bowl, Tenniksen Gland Slam - turnaukset sekä Snookerin MM-kisat ovat must see - listalla. 

Meitä molempia kiinnostaa EDM - tapahtumat, kuten Electric Zoo New Yorkissa ja EDC Las Vegasissa, joka järjestetään samaan aikaan WSOP:n kanssa sekä Ultra Music Festival jossain päin maailmaa. 

5. JOKERIMATKA 

Saimme tämän puolihullun idean tällä tylsällä farmijaksolla, kun on ollut aikaa miettiä ja pohtia mitä elämältään haluaa. Päätimme, että sovimme jonkun tietyn neljän viikon jakson ja vain toinen meistä tietää minne olemme menossa. Matkan suunnittelija siis hoitaa kaikki varaukset ja kertoo pimennossa olevalle, mitä pakata mukaan ja sitten vain suunnataan kentälle, jossa selviää mihin päin maailmaa lähdetään. Tässä on hyvä sauma jekuttaa toista ja kehoittaa pakkaamaan lämpimän kelin vaatteita Alaskan vaellukselle. 😃

Yhteenvetona voi todeta, että meidän bucket list ei suinkaan lyhene reissatessa, vaan se päin vastoin pitenee, kun ideoita syntyy ja uudet kohteet ja paikat vaikuttavat toinen toistaan mielenkiintoisimmilta. Tämäkin farmijakso olisi ollut paljon ankeampi ilman uusien reissujen suunnittelua ja tulevaisuudesta haaveilua. Suosittelemme kaikille oman listan laatimista, niin ehkä kynnys omien haaveiden toteuttamiseen saattaa madaltua. 

Cancun, Meksiko

Olisi kiva kuulla lukijoiden bucket listoista ja reissuhaaveista ja siitä, että onko kukaan koskaan tehnyt jokerimatkaa; minne ja kenen järjestämänä?

Thanks for reading and see you soon! 

💜 Emmi & Henkka

10 usein kysyttyä kysymystä reppureissaajalle

Hei taas kaikille seuraajillemme! On ollut mahtavaa huomata, että olemme saaneet viime aikoina paljon lisää lukijoita ja päätimme kasata koosteen, jossa vastaamme meille esitettyihin kysymyksiin matkastamme, joka alkoi 1.11.2016. Reissun noin puolivuotinen alkutaival oli häämatkaamme, johon yhdistimme Working Holidayn Australiassa. Tällä reissulla olemme käyneet Las Vegasissa, Arizonassa, Kaliforniassa, Jamaikalla, Hawaijilla, Japanissa, Macaolla, Hong Kongissa, Malesiassa, Indonesiassa ja Länsi-Australiassa, jossa vaikutamme vielä seuraavat 3 viikkoa, ennen kuin Henkka palaa takaisin Suomeen ja Emmi siirtyy Townsvilleen Dive Masterin tutkintoa suorittamaan. Tässä postauksessa kerromme unohtumattomista kokemuksista, lempikohteistamme, reissupettymyksistä muutamine vinkkeineen. 

Oahu, Hawaiji 

  
1. Miten reissu on kaiken kaikkiaan mennyt?

Henkka: Reissu on mennyt todella nopeasti eikä ole tuntunut siltä, että ollaan oltu jo melkein vuosi menossa. Kaiken kaikkiaan on ollut upea reissu ja mahtava häämatka. 

Emmi: Samat fiilikset ajan kulusta, että nopeasti on mennyt, vaikkei olla koko aikaa sata lasissa suoritettukaan. On ollut siistiä suunnitella tulevia juttuja, joita tuskin olisi ikinä keksinyt ilman tällaista irtiottoa duuniarjesta. Reissussa aivot ovat toimineet aivan toisella tapaa, kuin työarjen suorituspaineissa ja on ollut mahtavaa löytää itsestään uusia puolia ja huomannut mitä elämältään haluaa ja mitä taas ei todellakaan halua. 

Negril, Jamaica

2. Top 3 paikat ja muistot matkan varrelta?

Henkka: Japani, Vegas ja Malesia. Georgetown Malesian Penangilla oli upea katutaiteensa, ruuan ja 2,5 viikon jumppajakson takia. Japanissa oli mahtavaa ruokaa, ystävällinen ilmapiiri ja upeat nähtävyydet, jotka jäivät huippumuistona mieleen. Vegasissa kiehtoi pokerihuoneet ja niiden huippupalvelu lyhyine odotusjonoineen. Pisin aika, jonka jouduin odottamaan pöytään taisi olla 10min, joka sekin oli ruuhka-aikaan perjantai-iltana. 

Kinkaku-Ji Japanissa oli yksi upeimmista nähtävyyksistä koko reissulla.

Gudetamasta tuli yksi Henkan lempparihahmoista.

Isoin ja myös yksi parhaista pizzoista mitä olemme ikinä syöneet. Las Vegas, NV.

Emmi: Tämä on tosi paha kysymys, kun muistoja ja paikkoja on kertynyt niin paljon. Elämäni ensimmäinen sukelluskurssi Padang Bailla Balilla, josta olin haaveillut jo yläasteajoista asti jäi mieleen sanoinkuvaamattoman upeana kokemuksena, vaikkei itse Padang Bai ollut mitenkään erityisesti mieleeni. Frenchman's Cove Jamaikan Portlandissa oli kuin pieni pala paratiisia, joka ei varmasti unohdu koskaan. Muutamat onnistuneet kädet ja erityisesti muutaman maksun koppaaminen Vegasin pöydissä ovat myös hyviä muistoja minulle, koska en pidä itseäni mitenkään taidokkaana pelaajana. 

Frenchman's Cove, Jamaica.

Vegas on aikuisten viihdekeskus, joka ei lepää koskaan.

Above & Beyondin keikka MGM Grandin Hakkasan klubilla oli yksi reissun kohokohdista.

3. Reissun pahimmat pettymykset?

Henkka: Les Mills jumppaohjaajien taso Jenkeissä ja Australiassa on ollut vasten odotuksia luokaton. NBA - peli Phoenixissä oli aika pettymys verrattuna edelliseen näkemäämme matsiin Miamissa. Koko tapahtuma oli melko lame, eikä hallissa ollut murto-osaa siitä spiritistä, mitä noissa peleissä voi kokea. 

Emmi: Näitäkin mahtuu pitkään reissuun paljon ja on ihan normaalia, että jokainen asia ja paikka ei vastaakaan odotuksia. Jamaikalaisten asenne (rasismi) valkoihoisia kohtaan oli pysäyttävää ja myös oksettavaa, kuten mikä vain rasismi. Macao kehnon ruokakulttuurin ja tympeiden ja töykeiden ihmisten takia ja siksi lähdettiinkin nykimään sieltä suunniteltua aiemmin. Myös Länsi-Australia kokonaisuutena on ollut suuri pettymys. Siitä kirjoitimme aiempaan blogiin kokonaisen postauksen, joka löytyy täältä. 

4. Reissulta mieleenjäänyt kommellus?

Henkka: Honolulun lentokentällä lähtöselvityksessä Japania kohti virkailija kysyi, että "Onko meillä lennot pois seuraavasta kohteestamme seuraavan 3 kuukauden aikana?" Lennot oli hankittu aika päiviä sitten Japanista Macaolle, mutta niitä ei jostain syystä löytynyt kummankaan sähköpostista eikä puhelimista. Ystävällinen virkailija antoi meidän käyttää vapaalla check in - tiskillä ollevaa tietokonetta, josta kävimme vielä kerran läpi sähköpostimme lippuja kuitenkaan löytämättä. Tuskahiki oli molemmilla käsin kosketeltava ja viimeisenä oljenkortena keksimme laittaa tyhjällä akulla varustetun läppärimme kiinni tiskin takana olevaan pistokkeeseen, josta saimme kuin ihmeen kaupalla kaivettua sivuhistorian avulla tiedot nettisivusta, josta ostimme liput. Arvatkaa, ollaanko tästä sekoilusta lähtien ottaneet screenshotit joka ikisistä lennoista ja muistakin netistä tehdyistä ostoksista? #NotGonnaHappenAgain

Emmi: Kyllä mua edelleen jaksaa ihmetyttää Hotels.comin hidas, vetelä ja aikaansaamaton palvelu reklamaatiotilanteessa, joka meillä oli Malesiassa. Olimme varanneet majoituksen 8 vuorokaudeksi casinohotellista nimeltä Resorts World Genting Highlands Hotels.comin kautta. Aina varatessamme majoituksia varmistamme, että majoitusliikkeessä on ilmainen wifi, josta emme ole kertaakaan tinkineet tällä reissulla. Muutekin hotellin kuvaus vaikutti sopivalta ja varsin ylelliseltä hintaansa nähden. Hotellin omat nettisivut olivat todella epäselkeät ja lähetimme heille viestin viikkoja etukäteen, jossa tiedustelimme casinon pokeritarjontaa. Vastausta ei kuulunut viikkokausiin, joten lähetimme toisen sähköpostin asiasta, ja vasta edellisenä iltana ennen check in:ä saimme viestin, jossa todettiin, ettei livepokeria ole enää tarjolla ja tässä vaiheessa majoituksen peruuttaminen oli jo myöhäistä. Mainittakoon vielä, että olimme kaivaneet tietoa livepokeritarjonnasta netin syövereistä ties kuinka monilta nettisivuilta ja löysimme tietoa, että ko. casinolla on järjestetty aiemmin livepokeriturnaussarjoja. Hieman ärsyyntyneinä matkasimme tuonne jo vitsiksi leimaamaamme casinohotelliin, jossa aula oli täynnä suuria julisteita, joissa ilmoitettiin netin maksavan 14e / vuorokausi / laite. Näytimme kirjautuessamme screenshottia puhelimestamme, että netin mainostetaan olevan ilmainen, mutta kukaan ei halunnut eikä voinut tehdä asialle mitään. Olimme sen verran väsyneitä, että emme jaksaneet jäädä väittelemään asiasta sinä iltana vetelän henkilökunnan kanssa, joten nappasimme huoneen avaimet käteen ja suuntasimme kohti höyhensaaria. Hotellihuoneemme muistutti 70-luvun opiskelijadormia, jossa "hyvin varustellut hygieniatuotteet" olivat yksi suihkulakki ja seinässä kiinni oleva nestesaippua-annostelija. Saimme kuitenkin nukuttua ärsytyksestä väsyneinä hyvät yöunet ja lähdimme selvittämään asiaa seuraavana päivänä saaden taas vastaukseksi käsien levittelyä. Luovutimme asian suhteen ja laitoimme reklamaatioviestin kaikkine epäkohtineen, (joita oli lukuisia muitakin) Hotels.comille, josta saimme viestin, että he käsittelevät tapauksen 28 päivän kuluessa. Kun aikaa tapauksesta oli kulunut 60 päivää, laitoimme perään viestiä, että odottelemme edelleen rahoja takaisin harhaanjohtavasta mainonnasta, mutta emme saaneet mitään vastausta asiaan liittyen. Päätimme laittaa isäni asialle, sillä soittelu asiakaspalveluun täältä reissusta olisi tullut maksamaan meille toisen mokoman, jonka jo menetimme tähän huijaukseen. Seuraavan 50 päivän aikana soitti Hotels.comin asiakaspalveluun 4 kertaa ja aina hänelle luvattiin aina selvittää asia. Viimeinen puhelu oli ilmeisesti ollut sen verran tehokas, että Hotels.com oli palauttanut meille kahden muun, reilusti halvemman majoituksen hinnan Henkan tilille. 😂

Tapaus on edelleen auki ja odottelemme edelleen rahojamme takaisin. Olemme ymmärtäneet täysin, miksi Hotels.comilla ei ole julkista Facebook-sivua, jonne olimme mielellämme käyneet tähän asiaan pistämässä vähän vauhtia asialliseen sävyyn tietenkin.


5. Minne on päästävä uudestaan ja miksi?

Henkka: Tykästyin hirveästi Japaniin, jossa vietimme 3 viikkoa. Erilaisuus, siisteys, yleinen ilmapiiri, ihmisten ystävällisyys, nähtävyydet ja ruoka tekivät lähtemättömän ja ainutlaatuisen vaikutuksen. Ensi kerralla haluan matkustaa Japaniin kirsikkapuiden kukintoaikaan tai kesällä.

Sushi oli aivan mahtavaa Japanissa. Genki Sushi, Shibuya, Tokyo

Änäripeliin pitää päästä joka Jenkki-reissulla.

Emmi:  Jenkit on aina ollut mun ykköskohde ja Las Vegas oli sellainen, johon olisi jäänyt mielellään pidemmäksikin aikaa. Casinot pokerihuoneineen, buffetit ja viihdetarjonta on Vegasissa maailman huippuluokkaa ja tuntui, että voisin jopa jossain vaiheessa elämää asettua sinne ihan vaikka töiden perässä. Ihailen jenkkien asiakaspalvelukulttuuria ja sieltä saa paljon perspektiiviä, miten asiat tulisi hoitaa ja miten asiakasta kohdellaan vieraana. Malesia ja Japani olivat myös aivan upeita kokemuksia, joissa haluan tulevaisuudessa käydä useamman kerran. 

MGM Grand, Las Vegas

Grand Canyon oli vaikuttava ja upea paikka.

6. Mitä olette oppineet reissaamisesta ja reissun aikana?

Henkka: Yllätyin todella, ettei pitkään reissuun kulu niin paljon rahaa, kuin alkuun voisi kuvitella. Tosin olen onnistunut pitämään reissukassaa yllä live- ja nettipokerin avulla, joten ollut siistiä huomata, että pokerin pelaamisen voi yhdistää kätevästi lomailuun. Reissun aikana olen oppinut muun muassa sukeltamaan, surffaamaan ja livepokeri on tullut matkan varrella paljon tutummaksi, sillä Suomessa sitä ei tullut kovin usein pelattua. 

Emmi: Olen mielestäni oppinut paljon asioita; joitain isompia ja vähän pienempiä. On ollut siistiä huomata, miten paljon sitä kaipasikaan työelämää 6kk matkustelun jälkeen. Se, että pidemmänkin reissun, johon kuuluu kohteita, joissa yleinen hintataso on melko korkea (Hawaiji, Japani), voi tehdä kohtuullisilla säästöillä. Reissun aikana olen oppinut surffaamaan, sukeltamaan ja arvostamaan luontoa ja eläimiä entistä enemmän. 

Goldfield Ghost Town Arizonassa oli reilu annos historiaa villin lännen ajoilta.

7. Mitä asioita kaipaat Suomessa? 

Henkka: Kavereita tietysti eniten ja jumppia sekä niiden ohjaamista. Odotan myös grindaamista omalla koneella, isolla näytöllä ja hyvällä netillä. Talvea ja vuodenaikoja kaipaan myös kovasti.

Emmi: LES MILLS JUMPPIA! Maailman parhaita ja laadukkaita sellaisia, joissa ohjaajat tietävät tasan mitä tekevät ja osaavat koreografiat ulkoa. Ei voi tarpeeksi hehkuttaa Pohjoismaisien ohjaajien ammattitaitoa ja työmoraalia. Ikävöin myös kavereita ja perhettä, mutten häiritsevissä määrin, niin että koti-ikävä olisi päässyt iskemään, vaikka usein teitä ajattelenkin. 💜 Täällä Länsi-Australiassa on myös kaivannut ja alkanut suuresti arvostamaan suomalaisten rehellisyyttä, sillä täällä ihmiset vedättävät ja huijaavat melko paljon. 

Viimeinen Grit Strength ennen reissuunlähtöä.

8.  Voisitko kuvitella asuvasi jossain muualla kuin Suomessa?

Henkka: Kyllä ainakin Jenkeissä ja Kanadassa. 

Emmi: Ehdottomasti Jenkeissä. Sinne olen haaveillut muuttavani jo kauan aikaa ja toivon, että tämä yksi suurimmista unelmistani vielä joskus toteutuu. 💜 Muutama muukin maa kiinnostaa asumisen kannalta, muttei samassa mittakaavassa, kun USA. 


9.  Säästövinkkejä reissuun lähtijöille ja sitä suunnitteleville?

Henkka: Kaupassa kannattaa jättää kaikki turhat ostokset pois, jotka voi kerryttää kymmeniä euroja / kauppareissu, jos ei asiaan kiinnitä huomiota. Jos olet lähdössä viihteelle, niin ota kunnon pohjat, ettei rahat kulu baariin kalliisiin drinkkeihin. 

Emmi: Aina, kun teen hankintoja meikeistä urheiluvaatteisiin ja kaikkeen siltä väliltä pyrin ostamaan tuotteet alennuksesta ja ostan pelkästään laatutavaraa, joka kestää pidempään ja jonka voi myydä käytettynä niin, että siitä saa korvaukseksi hyvän summan, jonka laitan säästöön. En harrasta shoppailua juurikaan Suomessa suppean valikoiman ja korkeiden hintojen takia, vaan keskitän ostokset Jenkkireissuihin, jossa alennukset ja valikoimat ovat päätä huimaavia. Vähensin Suomessa ulkona syömistä ja vähäisetkin illanistujaiset vietin vesilinjalla, jonka ansiosta ei tullut tuhlattua rahaa kalliisiin juomiin ja hukkaamalla seuraavaa päivää sängyssä. Autonkäytön minimointi ja hutihankintojen karttelu on toimivia keinoja säästöjen kerryttämiseen. 

10. Mitä haluaisit sanoa pitkästä matkasta haaveileville ja suunnitteleville? 

Henkka: Jos on pieninkään mahdollisuus lähteä, niin lähde! 

Ketarat verkkoon ja lepiä. 

Emmi: Mieti niitä lukuisia syitä miksi haluaisit lähteä ja mikä sinua estää oikeasti lähtemästä. Oon kuullut muun muassa, että ikä, työtilanne ja reissukaverin puute ovat syitä jättää lähtemättä toteuttamaan pidempää matkaa. Itselläni oli vakiduuni, jossa vihdyin hyvin ja oma pieni business, jonka laitoin jäihin reissumme ajaksi. En myöskään pidä "sitten joskus" - ajattelutavasta, joten pyrin välttämään sitä parhain mahdollisin keinoin ja pyrin tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin. Henkka ei aluksi ollut innoissaan lähdössä vuoden / kahden mittaiselle matkalle ja hänelle olisi riittänyt ensikertalaisena puolivuoden reissu ja siksi sovimme, että olemme niin kauan, kuin hyvältä tuntuu. Kaikkea ei tarvitse eikä missään nimessä edes kannata sopia etukäteen. Mitä tulee ikään, niin en kannusta ketään odottamaan eläkepäiviä ja aloittamaan unelmien toteutusta vasta, kun työelämä on jäänyt taakse. Mikään ei takaa, että henki pihisee vielä silloin, kun Kela alkaa maksamaan kertyneitä eläkkeitä. 

Ko'olina Beach, Oahu, HI 

Haastamme tähän samaan kyselyyn elämäntapareissaajapariskunnan Iran ja Suvin, joille reissukokemusta on kertynyt runsaasti toinen toistaan mielenkiintoisemmista paikkoista pitkillä reissuilla. Iran ja Suvin matkablogiin ja upeiden matkojen syövereihin pääset tästä linkistä. 

Kuulisimme mielellämme muidenkin reissaajien vastauksia ja kommentteja samoihin kysymyksiin joita Teille on esitetty, joten laittakaa haaste vapaasti kiertämään. #10kysymystäreppureissaajalle 

Thanks for reading and see you soon! 

Emmi & Henkka